152. Santeri Kirvelä, BCG:n Senior Partner: Generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen

[00:00:09] Mun nimi on Essi. Ja mä olen Maria. Tervetuloa Leadcast-podiin. Tässä podissa me keskustellaan Suomen liike-elämän huippujen kanssa heidän urapoluistaan ja johtajuudesta. Keskusteluissa me sukelletaan CVtä syvemmälle ja kuullaan aitoja tarinoita menestyksen takaa. Me saadaan arvokkaita oppeja ja vinkkejä esimerkiksi uralla etenemisestä, riskinotosta, viestinnästä ja muutosjohtajuudesta. Ja nämä opit hyödyttää meitä jokaista niin uralla kuin elämässä ylipäätään. Jos siis haluat motivaatiota ja vinkkejä omalle urallesi tai vaan kuulla erilaisia inspiroivia,

[00:00:39] uratarinoita, kuuntelet juuri oikeaa podcastia. Tänään me päästään Leadcast-podissa keskustelemaan tosi kiinnostavasta aiheesta. Generatiivisesta tekoälystä ja sen käyttöönotosta yrityksissä. Ja mua kiinnostaa erityisesti oppia ja kuulla, että miten meillä Suomessa oikeasti menee. Ollaanko tässä etulinjassa vai ollaanko jäämässä jälkeen. Ja meillä on ilo jutella teemasta oikein asiantuntijan kanssa. Ja tehdään tämä jakso yhteytyössä BCG.

[00:01:13] Vierana meillä on tänään Santeri Kirvelä, senior partner, joka vastaa technology and digital advantage practice areasta BCG. Ja se kattaa Euroopan, Afrikan, Etelä-Amerikan ja Lähi-idän. Niin siinä on aikamoinen paletti varmaan pyöritettävänä. Santerin urapolun punaisena lankana on ollut liiketoiminnan ja teknologian yhdistäminen. Hän on toiminut konsulttina koko uransa ja vuodesta 2016 lähtien BCG.

[00:01:42] Santerin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi teini-ikäistä lasta. Ja vapaa-ajalla on hän mielellään pelaa tennistä. Santeri on jopa aiemmin ollut mukana Suomen maajoukkuessa, mikä on aivan huikea juttu tällaiselle amatööripelaajalle. Ja Santeri myös keskittyy ruoanlaittoon ja kulttuuriin. Tervetuloa mukaan Leadcast-Bodyin, Santeri. Kiitos tosi paljon ja erittäin mukava olla mukana tässä ohjelmassa.

[00:02:04] Ja me ilahduttiin, kun me kuultiin sulta, että sä oot jopa meidän jaksoja kuunnellut aikaisemmin. Niin sä tiedät myös, että miten tämä alkaa. Mä oon kuullut teidän jaksoa tosi paljon ja tosi ilolla kuullut niitä ja oppinut aika paljon omista kollegoista ja myös asiakkaista ja muista ihmistä, jotka on työelämän varrella tavannut. Ja se mikä on ollut erityisesti mukavaa siinä on ollut, että näissä ollaan päästy vähän pintaan syvemmällä, niin kuin tuossa introssa lupaattekin tavallaan. Että ei puhuta vaan CVstä, mutta puhutaan vähän myös siitä ihmisestä siellä taustalla.

[00:02:33] Että on ollut tosi mun mielestä mielenkiintoisen jaksoa ja kaikin puoli. No ihana kuulla. Ja me ollaan tuota innoissaan oppitunteja suotaneen paremmin ja aloitetaan meidän lämmittelykierroksella. Se on sulle tuttu konsepti, joten lähdetään liikkeelle. Mikä oli sun lapsuuden haaveammatti? Mulla ei varmaan lapsuudessa itse asiassa ollut suoraan sanottuna mitään hirveän ihmeellistä haaveammatti, jos ollaan ihan rehellisiä.

[00:02:55] Ehkä mun haavelapsin oli päässyt tekemään jotain semmoista työtä, missä voisi yhdistää uuden oppimiseen mielenkiintoiset asiat ja ihmisten kanssa työskentelyn. Mutta ei ollut mitään semmoista, että minä haluan, että minusta tulee joku tämä tietyn ammatin edustaja. Mutta ehkä enemmän tämmöinen kvalitatiivinen tavalla, että jos näitä asioita pääsisi työelämässä tekemään, niin se olisi tosi mukavaa. Entä mikä oli sitten ensimmäinen työpaikka? Vastasiko se näitä ulottuvuuksia?

[00:03:20] Itse asiassa varmaan vastasi aika hyvin. Mun ensimmäinen työpaikka oli, että mä olin siis lasten tennisleirillä opettajana, siis tennisvalmentajana. Siinähän aika hyvin itse asiassa yhdistyy kaikki näin, mitä mä sanoin. No kyllä vau. No mikä on sitten jokapäiväinen tärkein rutiini? Mä luulen, että varmaan jokapäiväinen tärkein rutiini on varmaan itse asiassa hyvän yön toivotus lapsille tai ehkä nykyään nuorille. Mulla oli meillä kaksi lasta, 16-vuotias poika, 13-vuotias tytär, mutta se on pysynyt aika hyvin kyllä ihan alusta aikka. Mä sanoin, että se on varmaan tärkein rutiini kyllä. Antaakseni vielä halata ja pussata?

[00:03:49] No se nyt on vähän siinä ja siinä, mutta me pitää aina yrittää.

[00:03:52] Antaakseni Jussi Latvala

[00:04:22] Ja tämä on asia, millä on vähemmän merkitystä. Loistava taito. Pystytkö soveltaa taitoon myös elämän muissa konteksteissa? Antaakseni Jussi Latvala No varmaan toivoisin, että voisin soveltaa sitä vielä ehkä paremmin. Se on muilla elämän osa-alueilla pikkasen ehkä joskus haastellisempaa, mutta kyllä mä luulen, että siitä on myös apua ihan privaattilämän puolella kyllä kanssa. Se ei ole aina helppoa, sanotaan näin. Antaakseni Jussi Latvala Ei ole töissäkään aina helppoa. Antaakseni Jussi Latvala

[00:04:51] Ei ole töissäkään aina helppoa, mutta sitten jos sen saa oikein, niin kyllä se aika monta asiaa se kyllä auttaa. Maailmassa on niin paljon asioita ja kaikkea ne voi tarttua samalla tarmolla. Antaakseni Jussi Latvala Niinpä, ja informaatiotulvakin on niin valtava. Antaakseni Jussi Latvala Nimenomaan. Antaakseni Jussi Latvala Missä asiassa sä sitten toivoisit, että saisit parempi? Antaakseni Jussi Latvala Antaakseni Jussi Latvala

[00:05:21] Niinpä ne meidän perheen keskiarvoa, mutta nyt mä oon se, joka viestaa aika reippaasti kyllä alaspäin. Antaakseni Jussi Latvala Mä taas toivoisin, että mä oisin paremmin pelaa tennistä nyt, kun se on ollut tässä puhenaihe. Antaakseni Jussi Latvala Ehkä nämä kummatkin sellaiset, että näitä voi parantaa jos harjoittelee, mutta mä ainoan liian vähän. Antaakseni Jussi Latvala No mikä on sun bravuri keittiössä? Antaakseni Jussi Latvala Antaakseni Jussi Latvala

[00:05:51] Tuli nälkä Antaakseni Jussi Latvala Sun perho on kyllä aika ohdennen kanssa, että vaikka sä nyt et piirtää osaa, niin toi kuulostaa aika hyviltä. Ehkä se vähän kompensoi. Antaakseni Jussi Latvala Varmasti. Antaakseni Jussi Latvala Antaakseni Jussi Latvala Antaakseni Jussi Latvala Entä mikä on sun paras saama uraneuvo? Antaakseni Jussi Latvala Paras uraneuvo on kyllä ehdottomasti ollut siis se, että tee sellaisia asioita, mitkä kiinnostaa. Antaakseni Jussi Latvala

[00:06:20] Jussi Latvala Keneltä tuon neuvosait? Antaakseni Jussi Latvala Mä oon itse asiassa saanut näitä neuvoja useimmiltäkin, ehkä nimettäisiin yhtä yksittäistä henkilöä, mutta musta tuntuu, että aika monet ihmiset, ketkä kokee olevansa työelämässä tyytyväisiä ja kokee, että ne ovat saavuttaneet jollakin mittarilla jotakin mukavaa työelämässä, niin ajattelen aika samalla lailla. Mä oon itse asiassa kysynyt tätä aika monelta patkan varrella ihmisiä, joita mä ajattelin, että on ollut kokeneempia ja myös ihmisiä, joita mä ajattelin, että niillä on ollut hyvä ja onnistunut työelämä. Mä oon mielestä ollut tämmöinen punainen lanka, mitä mä oon kuullut aika monelta.

[00:06:50] Että se, että keskittyy niihin asioihin, missä tykkää, niin se johtaa hyvään asiaan. Ja just se, että ei tavallaan ehkä ihan hirveästi aseta mitään kauhean selkeitä tavoitteita tai suunnittele hirveän tarkasti, vaan menee enemmän sen oman osaamisen ja intohimon kautta. Ja sitten yleensä seuraa jotain hyviä asioita. Entä mikä on sitten joku huonoin uraneuun, minkä sä oot saanut? Muistuuko mieleen?

[00:07:12] Varmaan ehkä huono on neuvon ollut enemmän sitten ehkä semmoinen tavalla, että vältä riskejä ja elä yritä mitään uutta ja ole tyytyväinen siihen, mitä sun nyt on. Ja elä niin kuin lähde tavallaan sun mukavuushalueen ulkopuolelle. Ja ne taas yleensä musta tunteita on johtanut huonoihin lopputuloksiin. Että se, että ei uskaltaisi kokeilla jotain uutta, niin ei yleensä kauhean hyvä neuvo. Järkeviä riskejä varmaan kannattaa ottaa ja sitten mennä tosiaan sen oman intohimon perässä, niin siitä tulee hyvä. Juuri näin.

[00:07:41] Hienosti selvitty meidän lämmittelykierroksesta. Ennen kuin aloitetaan puhua vähän tuosta tekoälystä, niin käydään ensin läpi sun urapolkuu. Ja kuten tuossa introssa tuli jo mainittua, niin sun urapolun punainen lanka on ollut teknologian ja liiketoiminnan yhdistäminen. Ja erityisesti sitten se, että miten teknologian avulla voi parantaa liiketoiminnan tuloksiin.

[00:08:07] Niin jos sä vähän muistelet, niin mikä sai sut aikoinaan kiinnostumaan just teknologiasta ja mikä siinä kiehto? Se oli varmaan ehkä semmoinen yleinen tavallaan kiinnostus kaikkeen uutta kohtaan. Kaikkeen uutta ja kaikkea semmoista, mikä voi mahdollistaa jotain uutta. Yleinen kiinnostus tätä aihetta kohtaan.

[00:08:29] Silloin joskus aikanaan, kun nämä asiat tuli pinnalle, niin me ollaan oltu joskus 90-luvun loppupuoliskolla ja silloin tuli erilaisia uusia teknologisia innovaatioita. Ja mä ajattelin niitä aina enemmän tavallaan siitä näkökulmasta, en ehkä siitä teknisestä näkökulmasta, vaan enemmän just siitä näkökulmasta, mitä kaikkea tämän mahdollistaa. Ja se tuntui silloin siltä, että hei, että uuden teknologian kautta on mahdollista saavuttaa siis yrityselämässä, mutta maailmassa ylipäätään hirveästi kaikki uusia juttuja. Ja se oli jotenkin kauhean kiehtovaa.

[00:08:58] Ja nyt kun katsoo taas aikaa taaksepäin, niin siinä on käynyt juuri niin, että maailma näyttää nykyään hirveän erilaiselta, kun se näytti silloin parikymmentä vuotta sitten. Ja tämä sama asiahan jatkuu tulevaisuudessa vaan kiihtyvällä tahdilla. Ja se, että on jotenkin mukana tavallaan siinä aallossa, mikä nimenomaan pohtii siis ei teknisestä näkökulmasta, vaan siitä näkökulmasta, että mitä uusia ovia teknologia avaa, niin on mun mielestä ollut ihan säädöttömän kiva paikka viettää työelämässä aikaa.

[00:09:23] Ja tämä kiinnostus uutta kohtaa oli varmasti se kaikista tärkein asia. Ja sitten ehkä toisen asemisen isona teemana siinä on myös se, että teknologia ja uudet asiat eivät koskaan ole missään eristyksissä, vaan ne aina liittyy ihmisiin. Ja mä oon aina tykännyt tehdä ihmisten kanssa töitä ja yrittänyt aina miettiä tavallaan sitä näkökulmaa, että miten tämä muuttaa ihmisten päivittäin sitä työtä ja mitä uusia mahdollisuuksia tavaa ihmisille. Näiden kahden asian kombinaatio on ollut se alue, mikä mua on kiehtonut erityisen paljon.

[00:09:53] Tästä se varmaan lähti. Ja sitten mulla on pikkuveli, joka on taas hyvin paljon enemmän teknisesti orientoitunut. Hän on itse asiassa henkilö, joka on aikanaan kertonut minulle, että mikä on internetti. Hän on mua viisi vuotta nuorempi ja meillä oli sellainen tietokone meillä kotona alakerrassa kellarissa ja hän vietti siellä paljon aikaa. Ja mä en tiennyt, eikä varmaan mun vanhemmatkaan en tiedä, mitä hän siellä puuhallis. Nyhteen päivähän tuli kertomaan, että olette sitä kuulleet olemmoista tällainen World Wide Web. Mä oltiin kaikki, että mikä juttu tämä on.

[00:10:20] Hän oli siellä sitten tutustunut siihen ja on sitten jatkanut sitä polkua. Hän on nykyään taas Supercellilla yhden Supercellin pelin päädevaista. Hän on jatkanut tämmöistä teknisistä polkua. Mutta me ollaan oltu vähän katsottu samaa asioita, mutta pikkasen eri vinkkelis. Minä paljon enemmän siitä näkökulmasta, mitä tämä mahdollistaa. Hän on ollut taas hyvin teknisesti orientoitunut tyyppi. Teillä on varmaan kiinnostavia illalliskeskusteluja, kun tapaatte. Joo, kyllä me aina välillä esikin puhutaan. Me puhutaan kyllä kaikesta muusta, mutta on kyllä tämäkin välillä tulee agendalle.

[00:10:50] Mutta tästä se varmaan tämä teknologian hyödyntäminen lähtisi joskus aikanaan. Ja hyvin sä oot noudattanut sitä hyvää uraneuvoa, että seuraa intohimoa. Joo, kyllä. Parhaanen mukaan yrittänyt kyllä erottomasti. Sä oot koulutukselta kauppatieteiden maisteri ja diplomi-insinööri. Ja sä oot toiminut tosiaan konsulttina koko tähän asti sen työuras, eli semmoisen 20 vuotta. Kerron meille, että mikä konsultintyössä on parasta?

[00:11:17] Konsultintyössä mun mielestä ehdottomasti parasta on tämä mukavien ja fiksujen ja kunnioihmoisten ihmisten kanssa työskentely. Työtä pätee totta kai sekä omiin kollegoihin, mutta myös asiakkaisiin. Se on ollut aivan ehdottomasti tärkein asia. Mä oon jotenkin kokenut tavallaan, että tässä kontekstissa on paljon samankaltaisiä ihmisiä ja hirveästi mukavia tyyppejä. Kerron, jos on kiva tehdä töitä sekä asiakkaita että kollegoita.

[00:11:44] Kyllä mä laittaisin sen aivan ehdottomasti ykköslistalle tässä kysymyksessä. Tietysti toinen ihan älyttömän hyvä puoli on se, että pääsee tekemään hirveän mielenkiintoista asioiden kanssa töitä. Ja myös ehkä tavallaan se, että koko tämä konsultointikonsepti on muuttunut ihan tajuttoman paljon viimeisen 20 vuoden aikana. Silloin kun mä oon joskus aloittanut, niin tämä oli ehkä enemmän sellaista, että tehtiin stadiaja ja tuotiin uusia ideoita ja näin.

[00:12:11] Ja se on muuttunut siihen, että yritetään tehdä impaktia ja luoda arvoa ja saada asioita tapahtumaan. Ja erityisesti ehkä tämä käänne, mikä on tullut Framille enemmän ehkä viimeisen viiden vuoden aikana, on ollut äärimmäisen motivoivaa tavallaan. Siis se, että ei pelkästään ideoida, vaan myös toteutetaan ja sitä kautta voi tehdä paljon muutoksia, mitkä on hyviä. Että se, että pääsee olemaan sellaisten hyvien ihmisten kanssa sellaisten asioiden parista ja tehtyöitä, mitkä voi aidosti muuttaa maailmaa.

[00:12:38] Ainakin tälleen mikronäkökulmasta, niin se on kyllä tosi kiinnostavaa ja kiehtovaa. Ja tämä on ehkä se, mikä on motivoinut pysymään näinkin pitkään tässä hommassa. Ja tosiaan tämä on muuttunut niin hirveän paljon tavalla. Että jos tämä olisi samanlaista työtä kuin silloin joskus 20 vuotta sitten, niin sitten jos olisi voinut ajatella sille, että oikein, mä oon nähnyt kaiken ja kokenut kaiken. Mutta tämä meni niin hirveästi eteenpäin ja mun mielestä tuntuu, että vauhti vaan kiihtyy. Ja kiihtyy siis sillä tavalla tosi hyvään suuntaan, että puhutaan arvosta ja puhutaan impaktista ja puhutaan siitä, mitä asiat saadaan aikaiseksi ja toteutettua.

[00:13:07] Niin se motivoi todella paljon. Ja sitten sä mainitsit aiemmin sen uuden oppimisen, niin mä voisin kuvitella, että konsultin työssä todella pääsee sitä tekemään. Joo, ehdottomasti. Ehdottomasti, että pitää tietysti koko ajan haastaa itsensä oppimaan uutta eikä voi pysyä silleen paikalla. Tietysti tämä päätä aika moneen työhön kaikkeella, mutta ehkä tässä meidän työssä nyt erityisesti se, että pitää olla avoin ja oppia uutta ja viedä sitä omaa ajattelua kanssa eteenpäin. Eikä voi jämähtää niihin samoihin malleihin, mitä on tottunut tekemään.

[00:13:35] Ja miettiä koko ajan sitä, että miten tässä työssä voi parhaiten niitä asiakkaat auttaa tekemään siis konkreettisia muutoksia, millä on konkreettisia hyötyjä. Miten sä alun perin päädyit konsultiksi? Se on tosi hyvä kysymys. Mä itse asiassa vähän ajattelin, että tämä kysymys saattaa tulla tässä näin pikkasen mietin, että mistäköhän tämä tuli. Ja sitten mä menin ajassa tosi paljon taaksepäin ja mietin, että itse asiassa se oli varmaan näin.

[00:14:00] Mutta siis se syys siihen oli niinkin ihmeellinen, että joskus kun mä olin ollut yläasteella lukiossa, niin mulla oli ihan siis hirveän iso esiintymisjännitys. Mulla oli tosi vaikea olla yleisen edessä ja esittää ja puhua, no pitää siis esitelmiä. Ja mä en tiedä, mistä se siis johtui, mutta se oli jotenkin tosi häiritsevää ja se oli silleen, että onpa sitä nyt ikävää, että tämä on jotenkin niin vaikeaa. Ja sitten mä jotenkin tavallaan nuoren kuitenkin hiffasin siis sen, että jos tämmöinen vaihe jää päälle, niin elämässä aika monia asioita voi olla aika vaikeaa.

[00:14:29] No sitten korkeakoulussa pidettiin tämmöisiä yritysvierailuita ja siellä oli joku kaveri konsulttiilmassa puhumassa, joka kertoi sitten silleen, että joo tämä konsultti on sitten semmoisen, että sun pitää koko ajan esittää ja olla esillä ja puhua ja tuoda itseäsi esille. Ja sitten mä jotenkin kuuntelisin, että tähän voisi olla aika hyvä koulu. Että jos tähän lähtisi, niin tässä on pakko laittaa itse asiassa epämukavuusalueelle ja päästä tässä esiintymisjärjityksessä yli.

[00:14:53] Että mä ajattelin, että okei, että ehkä pitäisi kokeilla tota noin, että tämä on tietysti vähän niin kuin hölmö valinta tavalla, että laittaa itse asiassa oikeasti jonka hankalaan paikkaan, koska mä en siis tykännyt yhtään esiintyä silloin, niin mä ajattelin, että se on ihan mahtavaa, tosi kivaa. Ja kokeillaanpas tätä, ja jos tätä nyt tekee joka päivä, niin jossain vaiheessa tässä varmaan pääsee yli. Niin tämä oli varmaan siis näinkin yksinkertainen syy, oli taustalla. Muuttu se, että esiintymisjärjityksestä, niin sä oot tuossa tilassa, että tämä on ihan mahtavaa saada tätä astua estradille.

[00:15:23] No kyllä siinä varmaan jonkun aikaa silkyi kesti, ja varmaan ne ekat vuoret oli just aika sellaisia piinallisia, koska mä en tolainen tykännyt siitä yhtään. Ja mä ajattelin, että mitä mä nyt on tällaiseen hommaan ryhtynyt, että joka päivä tulee tällaisia tilanteita vastaan. Mutta tietysti kun sä teet sitä riittävän paljon, niin jossain vaiheessa siitä tulee aika hauskaa, että ehkä pari vuotta, ja sen jälkeen mä olin itse asiassa koko asian unohtanut. Mutta nyt kun mä sitä mietin, niin mä luulen, että tämä oli siis se syy. No tämähän on varsin rohkaisevaa kaikille jännittäjille. Niin, toivottavasti. Sinnikästä. Niin, kyllä.

[00:15:48] Mun mielestä se on kiinnostavaa, että sä oot sun työuran aikana asunut sekä Georgiassa ja Ranskassa sun perheen kanssa. Joo. Ja te etsias muutitte takaisin Suomeen vasta kolmisen vuotta sitten. Ja kun me juteltiin sun kanssa ennen tätä haastattelua, niin sä kerroit, että nämä muutot ulkomaille oli isoja riskejä, mutta jälkikäteen arvioituna ihan parhaimpia päätöksiä. Niin kerro vähän näistä kokemuksista ja ehkä joitain oppeja, mitä on tullut mukaan. Joo, tosi mielelläni kerron.

[00:16:16] Eli me ollaan tosiaan kaksi kertaa asuttu pidemmän aikaa ulkomailla. Ensimmäinen kerta oli siis vuonna 2011 muistaakseni. Me muutettiin siis Georgiaan ja syyn siihen oli siis se, että mun vaimo sai silloin työpaikan EU-ta tämmöisen siviilirauhanturvaajaoperaatiossa. Tai tämmöisen onnä, missä tavallaan katsottiin tilannetta tämän lyhyen sodan jälkeen Venäjän kanssa.

[00:16:43] Ja hän sitten yhteen päivän tuli kotiin ja kertoo, että he nyt olisivat tämmöinen mahdollisuus. Ja taisi siis Georgiassa mun pitäisi oikeastaan ottaa siis kartta käteen ja katsoa, että missä Georgia on. Että okei, tämä ei ole Georgia-osavaltio Yhdysvalloissa, vaan tämä on Georgia siis kaukasuksella. Ja mä olin itse asiassa aika shokissa, että hetkona, että meillä on kaksi tosi pientä lasta. Meidän tytär oli siis silloin yhdeksän kuukautta jotain tällaista näin. Että voiko tämä ikinä onnistua, että ei tässä ole mitään järkeä. Mutta sitten me käytiin erilaisia keskusteluita.

[00:17:12] Tässä pitää tietysti nostaa paljon hattua, antaa kiitosta myös meidän molempien vanhemmille, että tämä oli siis mahdollista. Ja sitten sovittiin, että oikein tällaisella setupilla tämä varmasti voi toimia. Ja sitten lähdettiin sinne ja se oli siis aivan mielettömän hieno kokemus siis kaikille meistä. Se oli tietysti kauhean erilaista kuin Euroopassa ja tietysti kauhean erilaista kuin Suomessa. Mutta sitten loppujen lopuksi ihan siis super mielenkiintoista kaikin puolin. Juontaja Erja Hyytiäinen Tuliko siis teidän vanhemmat mukaan, että koko suku lähti vai?

[00:17:37] Meidän vanhemmat ei tullut mukaan, mutta meidän vanhemmat matkusti sinne aina silloin tällainen, koska minulla oli silloin itsellä myös työmatkoja. Ja tietysti kun hänellä oli sellainen työ, että ei voinut aina olla kotona, niin sitten tuli sellaisia hetkiä, että kun minun pitää lähteä paikkaan X sieltä nyt yhtäkkiä lyhyään varoitussaan. Eli mitä me tehdään, niin sitten me vaan soitettiin, että voitteko se please tulla tänne näin ja olla vähän aikaa, että lasten kanssa. Silleen me saatiin se jotenkin toimimaan, mutta ilman tätä turvaverkostoa se ei tietenkään olisi käytännössä toiminut. Mutta se oli siis ihan tosi hieno kokemus meille kaikille.

[00:18:05] Ja ehkä just tavallaan se, että uskalsi tehdä jotain vähän erilaista ja vähän semmoista, mihinkä liittyy vähän niin kuin jotain riskiä. Että tämä ei nyt ollut mikään sellainen perusratkaisu, että lähdetäänpä nyt kahden tosi pienen lapsen kanssa Georgian, missä kukaan meistä ei tiedä mitään mieleen mitään verkostoja siellä. Mutta sitten se olikin ihan siis tosi tosi hienoa aikaa kaikin puolin. Ja oltiin kaikki kauhean iloisia, että tehtiin se. Ja tietysti matkusteltiin aika paljon siellä alueella sen parin vuoden aikana.

[00:18:33] Ja opittiin tuntea hirveästi uusia ihmisiä ja se oli kaikin puolilla hyvä kokemus. Ja sitten meillä oli toinen kahden vuoden stintti sitten Pariisissa. Ja tietysti lapset oli vanhempia ja tämä oli paljon helpompaa. Ja me oltiin kokeiltu tämä kerran ja se oli silleen helppo. Ja totta kai me mennään tänne, että tämä on ihan mahtava juttu. Meidän lapset oli kansainvälisessä koulussa Pariisissa. Ja oppivat siis puhumaan englantia oikein hyvin ja myös ranskaa.

[00:18:57] Ja sielläkin oli paljon uusia ystäviä ja uusia tilanteita ja uusi kontekstity ylipäätään. Ja se oli jo silleen hirveän paljon helpompi reissu kaikin puolin. Ja siihenkin saatiin kyllä apua, mutta tietysti ei tarvittu sitä nähkä niin paljon kuin tämän Georgian reissun aikana. Mutta kyllä kummatkin näistä on ehkä opettanut siis sen, että välillä on ihan hyvä lähteä sitten tutusta ja turvallisesta. Ja kokeillaan jotain uutta. Ja sitten se on ihan kiva palata sitten tavallaan siihen tuttujen ja turvalliseen. Mutta paljon niin kuin uusia kokemuksia rikkaampana.

[00:19:25] Että oli meillä ehdottomasti semmoinen, me ollaan muut kertaa siitä puhuttukin. Että varmasti semmoinen kokemus, mikä on vaikuttanut tosi paljon meidän perheensä ylipäätään. Luuletko, että tulette lähteä vielä uudestaan seikkailemaan? Mä luulun, me lähdetään ehdottomasti. Mutta koska ja minne ja sitten lähteekö lapset mukaan, niin se on ehkä vielä vähän. Että kysymysmerkki meidän poika on lähdössä nyt vaihto-oppilaaksi ensin vuonna Ranskaan. Tästä on ollut myös sitten tämmöinen seurannassa vaikutus, että hän ihastui Ranskaan. Hän haluaisi erottomasti mennä sinne vaihto-oppilaaksi. Mutta lähdetäänkö koko perhe, niin sitä mä en tiedä.

[00:19:56] Mutta jonnekin varmasti mennään. Se voisi olla vaikka, ei tämmöisen villin ajatuksen, mutta esimerkiksi jossain vaiheessa, kun sota loppuu Ukraanassa. Niin esimerkiksi jos viettäisiin vähän aikaa kiovassa silloin, niin se voisi olla ihan mielenkiintoista. Onpas inspiroivaa. Tästä tulee itsekin sellainen olo, että nyt lähdetään. Me ei pitää lähteä. On ollut kyllä tosi hienoja kokemuksia. Mutta sitten jos samaan aikaan, kun on tehnyt tuommoisia juttuja ja palaa tähän tuttuun ja turvalliseen, niin sekin tuntuu ihan kivalta. Kerro siitä tarkemmin, miltä tuntui tulla takaisin Suomeen?

[00:20:25] Ehkä se oma kokemus oli sellainen tavallaan, että kun täällä on niin syvät verkostot ja tutut piirit ja tuntee paljon ihmisiä ja tietää, mitä asiat toimii. Se tuntui siis ihan hirveän helpolta ja turvalliselta. Siihen soljehti aika saman tien siihen samaan menninkin, jos on siis paljon hyvää, koska se on helppo ja kivaa. Ja sitten taas samaan aikaan ehkä se murhe tai huoli, mikä monella on, että jos lähtee pois, niin missaako jotakin, että jäät se jostain kauheasti paitsi, että meneekö kaikki esit hirveästi eteenpäin.

[00:20:53] Yhtäkki se on jotenkin ulkopuolelle, niin sellaista kokemusa on aika itselle ollut ollenkaan. Se tuntui jotenkin kauhean luonnoselta ja kivalta. Ja sitten tavallaan niihin vanhoihin piireihin oli helppo palata. Kyllä mä näin sen ihan puhtaasti, nämä kummatkin reissut, tosi isona plussina kyllä kaikin puolin. Ja mikä rikkaus myös lapsille, että he on kokenut tuollaista? Joo, kyllä mä luulen, että lapset on ollut tosi tyytyväisiä siinä.

[00:21:18] Ainakin näin he ovat sen meille sanoneet ja on pitänyt kumpaakin reissua kyllä tosi hyvänä ja opettavassa. Tietysti se eka reissuaika oli hirveän pieniä, mutta kyllähän siitä kuitenkin jotain aina jää takaraimoon. Ja tietysti tämä toinen reissu erityisesti oli tosi rikastuttava kaikille. No siirrytään sitten seuraavaksi puhumaan vähän tekoälystä ja sen käyttöönotosta Pohjoismaissa.

[00:21:40] Ja kiinnostavaa, että te BCG julkaisitte nyt tutkimuksen alkuvuodesta, joka tarkastelee generatiivisen tekoälyn käyttöönottoa Pohjoismaissa. Ja mun mielestä oli kiinnostavaa, että siinä todettiin, että eurooppalaiset toimistotyöläiset säästää yli viisi tuntia työviikossa tekoälyn ansiosta. Ja Suomessa näin tehdään vaan alle puolet.

[00:22:09] Tämä on aika pöyristyttävä ero. Ja teidän tutkimuksen mukaan Pohjoismaat, vaikka niitä pidetäänkin teknologian edelläkävijöinä, niin ehkä vähän yllättäen on jäämässä jälkeen globaalista kilpailusta generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä työpaikoilla. Sä olit mukana tämän raportin tekemisessä ja mielellään kuultaisi vähän enemmänkin sen tuloksista, mutta haluatko sä vähän taustottaa ennen kuin mennään näihin tuloksiin?

[00:22:33] Joo. Eli se tutkimus oli siis sellainen, missä tutkittiin tekoälyn käyttöönottoa toimistotyöntekijöiden keskuudessa sekä Pohjoismaissa, mutta myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Ja se tehtiin siis sillä tavalla, että me kysyttiin siis tämmöisen kyselytutkimuksen kautta, niin itse asiassa Suomessa oli tuhat ihmistä ja Pohjoismaissa yhteensä neljä tuotta ihmistä, keneltä kysyttiin ja kysyttiin siis sitä, että miten paljon käytöt tekoä olla päivittäisessä työssä ja millaisia sovelluksia käytetään ja myös sitä, että mitä hyötyä siitä on.

[00:23:03] Ja erityisesti niin kuin yrittiin ymmärtää, että auttaako nämä sovellukset tekemään nykyistä työtä nopeammin ja tehokkaammin ja kuinka paljon aikaa siitä säästyy. Ja me myös kysyttiin sitä, että okei, että jos aikaa säästyy, niin mihin sen ajan sitten käytät, että käytkö sen ajan jonkin semmoisen, mikä on hyödyllistä ja joka voi jollain tavalla sitä yritystä ottaa eteenpäin.

[00:23:20] Ja tosiaan tämän tutkimuksen perusteella näyttää vahvasti siltä, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa ensinnäkin käytetään enemmän tekoälysovelluksia ja ne nimenomaan kosketaan toimistotyöntekijöitä, mutta myös saadaan siitä enemmän irti. Eli tämä viisi tuntia versus kaksi ja puoli tuntia oli tosiaan, mikä siitä tuli tutkimuksesta ulos. Jokaisesti tarkoittaa siis sitä, että muualla maailmassa tekoälysovellusten käyttöyden kautta on voitu tehostaa toimintaa enemmän.

[00:23:49] Ja tässä varmaan se kaikista isoin pointti on nimenomaan se, että on siis tämä aikasäästö, mutta on myös siis se, että mihin se aika käytetään. Eli käytetäänkö se aika johonkin hyödylliseen työhön. Ja tässä itse asiassa aika mielenkiintoisesti, kun ihmisille kysyy, niin aika moni kokee niin, että olisi paljon työtehtäviä, mitkä tuottaisivat arvoa yrityksellä, jos näitä nykyisiä työtehtäviä voisi tehdä tehokkaammin ja nopeammin, joka tarkoittaa siis sitä, että siitä voisi olla aika paljon hyötyä, että näitä työkaluja käyttäisiin enemmän, koska olisi enemmän aikaa tehdä asioita,

[00:24:18] mitkä sitten kasvattaisiin yrityksen arvoa muulle tavoin. Ja onhan se tietysti huolestuttavaa. Se on ihan selvää, että jos tälle asialle ei aktiivisesti jotakin tee, niin varmasti tämä ero vaan jatkossa kasvaa. Ja se tietysti vaatii aika paljon toimenpiteitä, että ero saadaan kurottua umpeita. Enkä tämä ei jää siis tähän näin, että tämä viisi tuntio tilanne tänä päivänä, nyt mennään tässä viisi vuotta eteenpäin, niin se lukoo jotain ihan muuta.

[00:24:43] No mutta mitä tälle voi tehdä, että vaikka pohjoismaat on tai pohjoismaiset yritykset on tekoälyn etulinjassa, niin se on se toteutus, joka tökkii. Yksi syy ilmeisesti on se, että tekoälyn käyttö, niin se nähdään vähän niin kuin teknologiahankkeena yrityksessä verrattuna siihen, että se olisi niin kuin liiketoimintajohdon työväline. Mutta mitä tälle voi tehdä sun mielestä?

[00:25:08] Sille voi tehdä itse asiassa aika paljonkin erilaisia asioita. Yksi on tietysti siis se, että ylipäätään yritysten pitäisi tarjota enemmän ja parempia työkaluja. Eli pitäisi miettiä aika tarkasti tavallaan se, että jos olet yritys X tälleen, tällä toimijalla, niin mitkä semmoiset tekolle työkalut olisi tämän yrityksen kannalta hyödyllisiä. Varmaan lähtee ihan siitä liikenteeseen, että niitä kustomointia työkalua pitää pystyä tarjoamaan.

[00:25:32] Se, että ostaa chat, GPT, yrityslisenssi, niin ne on steppi numero nolla, mutta se ei ihan hirveän pitkälle kuitenkaan vie. Nythän on aika paljon erilaisia pesiviä työkalua, mitkä koskettaa jotain tiettyyn prosessin osan tai jotain tiettyyn tehtävän osan. Näin pitää olla tarjolla työntekijöille. Sitten jos toinen on se, että työntekijöitä pitäisi rohkaista käyttämään niitä ja pitäisi myös varmasti kouluttaa, että niitä käytetään paremmin. Jos se jää pelkästään työntekijöiden itsensä varaan, niin varmaan sitten se käyttöönotto on aika maltillista.

[00:26:01] Eli pitäisi tarvita siis tukea, koulutusta ja apua siihen käyttöönottoon. Se pitäisi myös totta kai seurata, että asioita tehdään näiden työkalujen kautta ja että sitten syntyy jotain konkreettisia hyötyjä. Viimeisenä ja varmaan ehkä yhtenä kovin tärkeimpänä asia on se, että pitäisi myös se oikeasti auttaa siihen, että se vapautunut aika myös käytää jonkin arvoa tuottavaan tekemiseen. Se, että tarjoaa työkalut ja koulutusta, mutta ei millään tavalla suunnittela niitä prosesseja sillä tavalla uudestaan,

[00:26:28] että se vapautunut aika käytää jonkin arvoa luomaan, niin sekin on vähän puolitiehen jäännyt. Kaikkia näitä asioita pitäisi tehdä. Pitäisi tarvitaan työkaluja, kouluttaa, tukea, seurata ja sitten varmistaa se, että se arvo, mikä sieltä syntyy, niin käytää jonkin järkevää ja niin sanotusti ulosmitataan siitä prosessista. Tämä voi mennä pieleen oikeastaan jokaisessa näissä stepeissä, että kaikki pitäisi saada toimimaan yhtenä ketjun alusta loppuun saakka.

[00:26:54] Mun mielestä sanoi tosi hyvin, että aika moni ajattelee jotain jonkun tyyppisen teknologiahankkeena, mutta tämähän ei ole siis missään mitään teknologiahanke, vaan teknologia on tässä vain työkalu tai mahdollistaja, että tämähän on prosessi ja ihmishanke kaikin puoliin. Niin kuin oikeastaan mikä tahansa muukin teknologian käyttö on ollut, että ei tämä silleen millään tavalla uutta tai ihmeellistä. Mutta se aina modesti vaan tuppaa unohtumaan. Puhutaan generatiivisista tekoälyistä, mutta ei puhuta siitä, että pitäisi pyytä vaikka,

[00:27:23] että miten tämän ja tämän toimialan tämä prosessi tehdään uudella tavalla niin, että siinä hyödynnetään nämä työkaluja. Sehän on se pihvi siinä, eikä se työkalu itsessään. Juontaja Erja Hyytiäinen No sitten kun yritys onnistuu tästä, niin mitä siitä seuraa? Sä mainitsit, jotta on toiminnan tehostamisen ja sen, että aikaa käytetään arvoa luoviin asioihin. Mitä muuta? Juontaja Erja Hyytiäinen No ehkä mennään ihan pikkasen syvälle vielä näihin kahteeseen.

[00:27:47] Puhutaan mitä muuta, mutta siis varmasti näin, että monia asioita voidaan tehdä tehokkaammin ja voidaan tehdä niin, että siihen käytetään vähemmän aikaa. Raha otetaan esimerkkinä vaikka nyt asiakaspalvelu. Meillä on varmaan kaikilla kokemuksia hyvistä ja huonoista asiakaspalveluprosesseista, erilaisista chatboteista, mitkä on tehty ei-tekoa lyö hyödyntäen. Ja kaikilla on varmaan kokemus, että menet chatbottiin ja kirjoittelet sinne jotakin.

[00:28:13] Ja sitten sä oot kirjoittellut sinne 15 minuuttia ja sä päädyt sinne päätöspuu viimeiseen kohtaan, ja sä lukee, että voitko soittaa asiakaspalveluun. Ja sitten sä oot silleen tokea, että mihin tämä kaikki aika meni. Molemmat nauretaan täällä. Kyllä. Meillä on varmaan kaikilla tämmöinen kokemus. Ja sitten loppujen lopuksi kuitenkin kaikki soittavat siinä asiakaspalveluun, koska se chatbottien ratkaisu oli yhtään mitään. No nythän tämän pitäisi pystyä tekemään kokonaan uudestaan. Sillä tavalla, että se ongelma oikeasti ratkee siinä chatbottikeskustelussa, niin kenekä ei koskaan tarvitse soittaa siinä asiakaspalveluun.

[00:28:40] Joka varmasti tarkoittaa myös sitä, että sitten tämän tyyppisissä asioissa niin voidaan tulla toimeen vähemmällä määrän ihmisiä, jotka tarvittaa sitä kautta kustannusyötyä. Että jossain tietyissä domeenissa varmaan menee niin kuin näin, että sä voit jollain tavalla korvata sitä työtä, minkä ihminen tänä päivänä tekee. Mä luulen, että se paljon isompi, niin kuin merkittävästi paljon isompi muutos tulee siitä, että semmoisia asioita, mitä ihmiset tänä päivänä tekee, ihmiset tekee niitä jatkossakin, mutta ihmiset pystyy tekemään niitä tekoilun avulla paremmin ja nopeammin.

[00:29:09] Että se ei ole korvaava, vaan se on täydentävä asia. Ehkä joku toinen esimerkki voisi olla vaikka, vaikka joku luova prosessi voisi olla hyvä esimerkki siitä, että sen sijaan, että lähdetään liikkeelle siitä, että ihminen tekee vaikka ensimmäisen draftin, niin tekoilun voi auttaa ja olla vähän niin kuin assistentti siinä, joka nopeuttaa sitä prosessia, mutta siinä on kuitenkin ihminen, joka vastaa sitten lopputuloksesta ja tekee viimeiset viilaukset ja päättää, mihin suuntaan sitä prosessia viedään, jolloin tekoilun on niin kuin työkalu ja assistentti,

[00:29:37] eikä semmoinen, joka korvaisi ihmisen. Ja mä ite uskon aika vahvasti siis siihen, että tällaisia keissejä on aika paljon, missä ihmiset eivät korvaudu, mutta ihmisissä tulee niin kuin parempia ja tehokkaampia. Ja tämä tarkoittaa myös sitten sitä, että ihmiset, ketkä ottaa tekoilun käyttöön, pystyy tekemään niitä omia töitänsä merkittävästi paljon paremmin. Että sitten tulee niin kuin henkilökohtaisellakin tasolla aika iso kilpailuetu. Että jos sä et ole tottunut käyttämään näitä, niin sun voi olla kauhean vaikea olla siinä omassa duunissasi ihan hirveän hyvä. Tämä pätee muuten myös meidän töihin.

[00:30:07] Jos mä katson nyt meidän nuoria aloittavia assosiaatteita, jotka tulee duuniin, ne, ketkä osaa käyttää näitä työkaluja hyvin, niiden tuottavuus on siis merkittävästi paljon isompi, koska sä voit tehdä sen saman työn nopeammin ja paremmin. Mutta se ei siis korvaa sitä henkilöä, vaan se tekee sen henkilöstä tehokkaamman. Ja tämä on mun mielestä iso pointti. Ja sitten tietysti on kokonaan kolmas ulottuvuus, joka on sitten se, että asiat voidaan tehdä radikaalisti ja kokonaan eri lailla. Ja tietysti me tullaan näkemään monissa prosesseissa sitä,

[00:30:35] että se totuttu tapa tehdä asioita muuttuukin radikaalisti kokonaan erilaisessa, kun siinä laitetaan tekoälyä mukaan. Ja täällä on tietysti paljon paljon erilaisia seuraamuksia. Ja sitten tulee tietysti hirveästi kaikki uusi innovaatioita, joita on aika vaikea tässä vaiheessa, ehkä sanoa, että miten ne on, koska kukaan mielestä ihan tarkkaan tiedä. Mutta tästä viiden, kuuden vuoden päästä on tietysti paljon asioita, mitkä ovat syntyneet siitä, että meillä on tekoäly käytössä. Ja sitä kautta me saadaan uusia ideoita, ja viedään ihmiskuntaa eteenpäin sellaisilla asioilla,

[00:31:04] mitä nyt on ehkä pikkasen vaikea just tällä hetkellä ymmärtää. Mutta ainakin nyt tällaisia seuraamuksia. Ja sitten on varmasti jotain, mitä kukaan ei tällä hetkellä mieti, mutta tälleen mä sen itse lokeroisin näihin kolmeen pakettiin. Kuulostaa sieltä, että se on aika tämmöinen tekoälyoptimisti. Tekoäly oli meidän keskustelujen teemana myös viime vuoden puolella, kun Learcastissä vieraili Peter Sarlin, joka on Siloain perustaja ja toimitusjohtaja. Sitten meillä oli vieraana myös Risto Murto.

[00:31:33] Ja hänenkin kanssa puhuttiin tekoälyn tuomista mahdollisuuksista. Ja nämä molemmat johtajat lähestyi aihetta ehkä vähän eri tavoin. Ainakin Peterilta kysyttiin, että mitä tekoäly ei osaa, mihin se ei pysty, niin kysytäänpä sulta samaa. No tällä hetkellähän on aika paljonkin asioita, mihin tekoäly ei pysty. Että eihän tekoälyn tuottamat ratkaisut tällä hetkellä mitenkään kauhean täydellisiä. Varmaan kaikilla on kokemuksia siitä, että se on vähän sinne päin. Ja kun ihminen katsoo sitä ja yhdistää kaiken kontekstin,

[00:32:03] mitä tähän asiaan liittyy, sanotaan, että tämä oli hyvä, mutta ei tämä ollut kuitenkaan kauhean hyvä. Että nyt mä itse näkisin, että on aika paljonkin sellaisia osa-alueita, missä tekoäly saa korkeintaan kohtuullisen vastauksen aikaiseksi. Se varmaan se kysymys on tietysti se, että miten radikaalisesti tämä muuttuu tästä tulevien vuosien aikana. Ja tietysti voi ottaa sellaisen näkökulman, että hetken päästä ei mitään, mitä tekoäly ei osaisi tehdä. Mä itse uskon, ja tästäkin tulee tämä optimisti kanssa kuvaan,

[00:32:31] niin mä itse uskon, että se mihin tekoäly ei hirveän nopeasti kykene, eikä kykene korvaamaan, on se, että kun ihmiset kuitenkin tekevät töitä keskenänsä, niin tämä ihmisten välinen vuorovaikutus on sellainen asia, mihin on aika vaikea vielä nähdä tekoäly suoraan siihen välein. Mä itse ajattelen enemmän tekoälyä sellaisen assistenttinen, joka pystyy tekemään ja nopeuttamaan ja parantamaan asioita meille. Ja me pystymme hyödyntämään näitä asioita, mutta mä en usko, että ihan hirveän monessa asiassa tulee tämä asia,

[00:33:01] missä tekoäly kokonaan korvaa ja poistaa ihmisenä prosessista. Paitsi näissä tietyissä asioissa, mitä mä kävin tuossa läpi, mutta mä itse uskon siihen, että on mahdollista viedä kehitystä sellaiseen suuntaan, missä tulee korvaamaton apuri, mutta ei meidän korvaaja. Tämä oli myös mielenkiintoista, mitä sä sanoit, että se tuo henkilökohtaisesti kilpailuetua, jossa käytät näitä taidokkaasti näitä työkaluja. Sitten tuli mieleen, että toki se tarjoaa varmaan myös

[00:33:28] kolikon kääntöpuoli yritykselle kilpailuetua, ottaa talenttien suhteen, ei vain sen työn tehokkuuden ja arvon kannalta, vaan myös kilpailuetua työmarkkinaan. Se itse asiassa, kun me puhuttiin tuossa tutkimusta ehkä vähän pois, että on nämä suorat hyödyt, mitä tulee siitä, että käytetään vähemmän aikaa, voidaan käyttää jonkin muuhun tuottavampaan työhön, mutta siinä on ehdottomasti tämä siis talentpuoli, joka on tosi iso, joka käytännössä tarkoittaa siis sitä, että jos ajattelee

[00:33:57] tulevaisuuden työpaikkaa ja tulevaisuuden työtehtävien tekemistä, niin jos sä vertaat yritystä A ja B, siltä yrityksessä A ei ole mitään näitä työkalujyrityksessä B on ja sä oot kunnianhimoinen lahjakas työntekijä, joka haluaa tehdä työn samoin hyvin, niin on selvää tavallaan, että se, että sä menet töihin yritykseen, missä ei ole näitä tukiverkosta tai tukityökalujen olemassa, on tietysti aika iso juttu. Toki sä hakeudut sitten varmaan sellaisiin työpaikkoihin, missä ollaan panostettu tähän, koska se työntekeminen on mielekkäämpää ja se on tehokkaampaa. Tähän vaikuttaa otta kai sitten siihen,

[00:34:27] että lahjakkuudet sitten suuntautuu semmoisiin työpaikkoihin, missä näihin asioihin ollaan panostettu. Tämä on myös aika iso riski, koska jos tässä kehityksessä jää jälkeen, niin tietysti sitten on iso riski myös siihen, että sä jäät jälkeen myös siinä, että sä saat töihin. Tässä varmasti tulee kilpaloitu myös talentmarkkinalla. Missä mä olin sun mielestä, että suomalaiset yritysjohtajat ovat tästä kartalla? Kuinka paljon tähän panostetaan tällä hetkellä?

[00:34:53] Ja kun tämä teidän tutkimus tuli ulos, niin talouselämässä oli hyvä juttu siitä ja susta. Jos mä muistelen oikein, niin otsikko oli jotain, että Suomi on jäämässä pahasti jälkeen. Avaa vähän tätä, että missä mä mennään tällä hetkellä? Pitääkö olla huolissaan vai oot sä toiveikas kuitenkin? Mä luulen, että suomalaiset yritysjohtajat on erittäin hyvin kartalla. Mä luulen, että se ei ole varmasti mikään iso kysymys tai ongelma.

[00:35:19] Mä luulen, että tässä on ehkä enemmän kysymys tavallaan siitä, että missä aallossa ja kuinka paljon tähän uskalletaan investoida. Pitää pitää mielessä tavallaan se, että Suomessa on aika paljon aika pieniä yrityksiä. Ja sitten kuitenkin tässä aika monesti puhutaan, jos asiaa haluaa tehdä kunnolla ihan kohtuullisen isoista investoinneista. Mutta tässä on ehkä vähän sellainen tavalla Wade and C-tyyppinen tilanne, missä pikkasen odotetaan ja katsotaan, että mitä esimerkkejä maailmat tulee, että mistä mä toimi ja sitten mennään ehkä vähän jälkijunassa ja vähän enemmän kartataan riskiä.

[00:35:47] Tämä on mun tulkinta siitä eikä se, että ei oltaisi tietoisia. Mutta tietysti tähän liittyy tavallaan sellainen kysymys tavallaan, että miten pitkään voi odottaa ennen kuin on liian myöhäistä. Ja miten kannattaisi lähteä liikkeelle sillä tavalla, että ei ehkä tee massiivisia investointeja ja ota hirveästi riskiä, mutta kuitenkin liikkuu riittävän nopeasti. Tämän balanssin löytäminen on varmasti Suomen näkökulmassa tosi tärkeää. Että tietysti jos yritysten koko on pienempi, niin ehkä sitä panostusta on vaikeampi tehdä.

[00:36:15] Sitten tietysti samaan aikaan, niin kyllä tosi rohkeasti varmasti kannattaa lähteä katsoa sellaisia keissejä, missä näkee saman tien, että tässä on paybackin tulossa tavallaan. Että niiden asioiden kanssa pitää mennä tosi voimakkaasti eteenpäin. Ja on aika paljon sellaisia osaloita, missä on ilmiselvää, että tämä tulee olla tosi merkittävä kilpailutekijä. Ja ehkä niiden kanssa kannattaisi lähteä liikkeelle täysymääräisesti nyt jo. Mutta tähän pitää löytää järkevä tausapaino. Vaikka se menee teidän raportin ja tutkimuksen ulkopuolelle, niin miten sä mietit, jos katsotaan globaalisti,

[00:36:45] miten me pärjätään Pohjoismaissa tai Euroopassa, jos katsotaan tekoälyn kehitystä ja kiihtyvää kilpailua. Ja vaikka nyt nämä viimeisimmät uutiset Yhdysvalloista, Trumpin ja muiden satsaukset tähän kenttään.

[00:37:24] Jussi Latvala. Tietysti siitä, että miten tästä tulevat voitot maailmassa jaetaan ja kuka niistä hyötyy. Ja tällä hetkellä ne menevät aika voimakkaasti muutaman pelaajan laariin. Ja tietysti Yhdysvaltojen ja Eurooppa ei saa juuri mitään. Tietysti jos olisin Euroopan päättäjän, niin miettisin tätä asiaa aika kuumeisesti, miten tämä tasapaino saadaan kuntoon. Koska tästä tietysti jaetaan myös sitten varallisuutta maailmassa aika reippaasti uudella tavalla. Ja jatkossa vielä enemmän.

[00:37:52] Tähän loppuun vielä pari kysymystä, jos sallit. Mikä on sun työelämän tai elämän ylipäätään isoin oivallus?

[00:38:30] Jussi Latvala. Mennään niiden asioiden kanssa all in ja yrittää keskittyä niihin tosi paljon ja tehdä sellaisia juttuja, mitkä aidosti on kiinnostavia. Työelämä on kuitenkin maratoni, että kaikki tekee töitä aika pitkään. Ja jos tavallaan menisi vaan sellaisen asian perässä, joka on trendi, sillä hetkellä kaikki muut tekee. Siinä voi mennä aika pahasti pieleen. Vaan yrittää miettiä sitä, mitkä oikeasti on sellaisia juttuja, mistä tykkää ja mistä saa inspiraatioja, ideoita ja voimia.

[00:38:59] Ja sitten panostaa niihin sataprojektisesti. Ja sitten ehkä myös tavallaan se, että on tärkeitä asioita, vähemmän tärkeitä asioita. Ja ainakaan tässä meidän työssä on täysin mahdotonta olla kaikessa ihan kauhean hyvä. Se on käytännössä mahdotonta. Ei voi olla täydellinen kaikissa osa, mutta voi olla jossain tosi hyvä. Kannattaa valita, että mihin panostaa ja mitä tekee ehkä vähän vähemmän. Osaan vähän nähdä sitä olennaista, epäolennaista. Ja se myös auttaa oman jaksamisen kanssa.

[00:39:29] Me luulen, että se vaikea profiili, missä meidän duunissa on se, että jos on perfektionisti, niin on melkein mahdotonta. Tavallaan pidemmän päälle menestyy. Vaan se, että tietoisesti valitsee niitä juttuja. Tähän mä haluan panostaa. Tässä me ollaan hyvä, että teet niitä. Ja sitten osaan myös depriöisera jotain asioita. Ja ehkä työelämässä iso oivollos on ollut myös se, että aika modesti kysytään ja mietitään, että tehdään jotain urasuunnittelua. Ja mietitään tavallaan, pitäisikö tehdä näin ja näin.

[00:39:58] Ja sitten mä teen näin, niin sitten ehkä kolmen vuoden päästä mä pääsen tähän näin. Siis kaikki ihmiset, kenen kanssa mä oon keskustelun niiden työarasta. Juuri yhden asiakkaan ja hyvän ystävän kanssa käytiin pitkä keskustelu tuossa ennen joululomaa. Ja käytiin läpi näitä työelämän käänteitä. Ja sitten hän kertoi, että mitä kaikkea työelämässä on tapahtunut. Ja sitten todettiin, että siinä matkan varrella on ainakin viisi tai kuusi täysin sattumanvaroista asiaa, jotka johtivat yhteen juttuun, mitä on täysin mahdollista suunnitella. Ja sitten vaan tarttumalla niin, niin niissä on tullut hyviä asioita. Mutta ei voi tehdä semmoista masterplaniai kenellekään.

[00:40:28] Ei työelämästä eikä elämästä. Koska on niin paljon asioita, mitä sä et voi etukäteen tietää. Että pitää vaan tarttua niihin juttuun nyt tässä hetkessä. Ja sitten toivon ne johtaa ainakin hyvään. Että ehkä mä sanoisin näin, että omien kiinnostuksen perään. Ja sitten ymmärtää sen, että työelämässä ja elämässä on niin paljon sattumanvaroisuutta, että sitä ei voi suunnitella loppuun saakka. Ja hyväksyy sen, että ei voi olla kaikessa hyvä. Tosi hyvin sanottu. Ja tässä tavallaan kiteytit tuossa. Ja myös Leadcastin opit.

[00:40:57] Me ollaan mitä 150 plus jaksoa tässä tehty viimeisen viiden vuoden aikana. Ja mä sanoisin, että jokainen meidän johtaja, joka on vierailut tässä podissa, on korostanut juuri tuota sanomaa. Että sitä uraa ei voi eikä kannata suunnitella. Vaan se vaan päinvastoin sitten sulkee pois. Että ei huomaa niitä muita mahdollisuuksia avoinna olevia ovia. Niin sitä ei kannata tehdä. Mutta sitten toinen, mihin mun on pakko tarttuu.

[00:41:22] Koska me viime vuonna saatiin myös koneen entinen toimari Henrik Äänruut vierailemaan meidän podissa. Ja hän itse sanoi vähän eri kuin sinä. Hän sanoi sitä, että huonoin neuvo nuorille on sanoo, että follow your passion. Koska moni nuori myös ehkä vähän angstaa siitä. Että jos sä ei oikein tiedä, mikä se keskeisin kiinnostuksen kohde on, minkä perään lähtisi. Niin se voi olla aika ahdistavaakin, että se neuvo on se. Että sen perään vaan. Ja kyllä se tie sitten johdattaa.

[00:41:51] Niin miten sä tätä kommentoisit? Se on hyvä pointti. Ja tietysti ehkä mä oon ollut silleen vähän onnekas. Että mulla on ollut joku tämmöinen passion, minkä perässä mennään. Kaikilla ei sitä välttämättä ole. Mutta ehkä tämän saman voi sitten kääntää niin päin, että teet töitä semmoisissa ympäristöissä. Semmoisten ihmisten kanssa, kenen kanssa sulla on mukavaa. Ja että ehkä tämä sama asia vähän eri kontekstista tarkoittaa siis tätä. Että jos päädyt semmoiseen työyhteisöön ja semmoisten työkavretten kanssa tekee töitä, että sulla on mukavaa ja kivaa. Niin se on yleensä hyvä paikka.

[00:42:19] Ja jos sä päädyt semmoiseen paikkaan, missä tämä ei vedä paikkaansa, niin sitten ehkä kannattaa nostaa kytkintää ja tehdä jotain muuta. Mutta sama asia vähän eri kontekstista. Että ei tarvitse olla intohimoa sisällöllisesti, mutta voi olla intohimoa sitten, että tämä on mukavaa ja kiva paikka. Ja näin kivoa ihmisiin. Ja sitten jos se homma toimii heidän kanssaan, niin se on yleensä hyvä merkki siitä, että asiat on hyvällä uralla. Joo, toi on täysin totta. Ja varmaan se esihenkilön just ja kollegoinen merkitys. Ihan tosi, tosi tärkeää erottomasti. Ja tosiaan se, että ei ole semmoista selkeää intohimoa.

[00:42:48] On tietysti monen se varmasti on näin. Se varmaan jossain vaiheessa sitten työuran aikana syttyy. Mutta että yrittää löytää semmoisen paikan, missä viihtyy. Niin se on kyllä ehkä sama ohje, mutta pikkasen erilaisella muotoltuna. Hei, sitten vielä ihan vika kysymys. Mä en kysy sut nyt, että mikä on neuvon nuoremmalle itsellesi, koska tuossa tuli jo niin paljon hyviä neuvoja sulta. Mutta onko se jotain, mitä sä tekisit toisin? Jos sä nyt katsot sun uraa, missä sä oot tänä päivänä. Mikä se olisi?

[00:43:20] Joo, sekin on tosi hyvä kysymys. Ehkä mä olisin joskus silloin uran alkuvaiheessa just lähtenyt ulkomaille aikaisemmin. Me lähdettiin suhteellisen myöhään näiden kokemusten perusteella, niin varmasti sen olisi voinut tehdä aikaisemmin. Se on ehdottomasti yksi asia, minkä olisi voinut tehdä toisella tavalla.

[00:43:43] Ehkä sitten se, että varmaan jossain vaiheessa uraa olisi voinut voimakkaammin tuoda omiin mielipiteet esille. Tavallaan se itsevarmuus siitä, että sanoo mitä ajattelee ja seisoo sen takana, niin tietysti syntyy vasta aika monien vuosien jälkeen. Sitten miettii omaa itseänsä kakset vuotta sitten aika epävarmasta ollut aika modesta asiasta ja mennyt vähän joukkojen mukana. Ehkä olisi voinut olla siinä selkeämpi perustuen siihen ymmärrykseen, mitä silloin oli.

[00:44:12] Mutta ehkä vähän rohkeimmin ilmaista itseänsä, niin se on varmaan toinen asia, mikä tulee ehdottomasti mieleen. Ehkä nämä kaksi juttuja on yleisinä pointteina, mitä tietysti helppoa sanoa jälkikäteen, mutta tekisin kyllä toisin, jos saisi yrittää uudestaan. Suuret kiitokset tästä keskustelusta. Santeri on ollut jotenkin todella inspiroivaa ja tullut uuden oppimista. Kiitos. Joo, kiitos paljon teille. Oli tosi kivaa.